Erityispätevyyden suorittaminen


Koulutuksen tavoitteet

Päihdelääketieteen erityispätevyyteen tähtäävässä koulutusohjelmassa lääkäri perehtyy päihdehäiriöiden ja toiminnallisten riippuvuuksien ennaltaehkäisyyn, niiden hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon sekä diagnosointiin ja hoitoon. Päihdelääketieteeseen voi pätevöityä lääkärin perustutkinnon jälkeen. 

Päihdelääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä koulutusohjelma on tarkoitettu kaikille Suomessa laillistetuille lääkäreille, jotka ovat Suomen Lääkäriliiton jäseniä. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on lääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu päihdelääketieteen erityispätevyyskoulutusohjelma ja hyväksytysti suoritettu tentti.

Päihdelääketieteen yhdistyksen hallitus tarkistaa pätevöitymisohjelman sisällön ja tentissä vaadittavan kirjallisuuden kolmen vuoden välein sekä nimeää erityispätevyystoimikunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Erityispätevyysohjelman hyväksyy Lääkäriliiton koulutusvaliokunta.


Koulutuksen vastuuhenkilöt ja ohjaus

Koulutukseen hakeutuvalla pitää olla koko pätevöitymiskoulutuksen ajan nimetty vastuukouluttaja, jolla on päihdelääketieteen erityispätevyys. Vastuukouluttaja vastaa pätevöityjän koulutuksen laadusta ja sisällöstä niin, että teoreettisesta koulutuksesta ja kliinisestä palvelusta muodostuu monipuolinen päihdelääketieteen eri alueet kattava kokonaisuus. Vastuukouluttajan vaihtumisesta tulee informoida erityispätevyystoimikuntaa.

Lähiohjaajalla tarkoitetaan käytännön työskentelyä ohjaavaa seniorilääkäriä, jolla on päihdelääketieteen erityispätevyys. Lähiohjaaja voi vaihtua pätevöitymisen aikana. Vastuukouluttaja ja lähiohjaaja voivat olla sama tai eri henkilö. Lähiohjaus voidaan toteuttaa myös ryhmissä, joissa on useampi pätevöityjä, ja etäyhteyksiä hyödyntämällä.

Hyvä lähiohjaus sisältää sekä potilaskonsultaatioita ja ydinainesanalyysin mukaista teoreettisempaa ohjausta. Olisi erittäin suositeltavaa, että lähiohjaus sisältäisi myös bedside-opetusta ja yhteisvastaanottoja. 

Lähiohjauksen vähimmäismäärä on 1 tunti täyttä työviikkoa kohden. Näin ollen esim. 50 % työaikaa tekevillä lähiohjausta tulee olla vähintään 1 tunti / 2 viikkoa.

 

Koulutukseen liittyvä kliininen palvelu

Päihdelääketieteen erityispätevyyden suorittaneen päihdelääkärin lähiohjaamaa (minimi 1 t/viikko suhteutettuna työaikaan) kliinistä palvelua edellytetään täysipäiväisessä päihdetyössä yhteensä kaksi vuotta (tai vaihtoehtoisesti vuoden ohjattua ja kaksi vuotta itsenäistä palvelua). Kliinisiä palveluita suoritettaessa tulee erityispätevöityjällä olla täyslaillistetun lääkärin oikeudet (täsmennetty 1.12.2024).

Kliinisiä palveluita tulee suorittaa vähintään kahdessa erityyppisessä yksikössä (vähintään 3 kuukautta kussakin) siten, että palveluista muodostuu monipuolinen, päihdealan kaikki osa-alueet kattava kokonaisuus. Osa palveluista tulee suorittaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa avohoitoa antavassa yksikössä.

Koulutukseen liittyvän kliinisen palvelun voi siis suorittaa kahdella tavalla:

a) kaksi vuotta (väh. 37 t/ viikko) lähiohjattua työskentelyä päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon erikoistuneessa yksikössä TAI

b) kolmen vuoden (väh. 37 t/ viikko) aikana yksi vuosi lähiohjattua työskentelyä ja kaksi vuotta itsenäistä työskentelyä päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon erikoistuneessa yksikössä.

Viikoittaisen työajan jäädessä pienemmäksi kuin 37 tuntia palvelun pituus määritetään laskennallisesti. Esim. puolipäiväinen työ kaksinkertaistaa vaadittavan palveluajan (50 % työaika 2 kuukauden ajan on 0,5 x 2 kk = 1 kk).

Yksikössä tulee työskennellä vähintään kokonainen kalenterikuukausi tai muu 30 päivän yhtämittainen jakso. Päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoa tulee olla vähintään yksi päivä (7,5 tuntia) viikossa eli 20% kokonaistyöajasta.

Toiminta tuntityössä itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrityksen kautta hyväksytään, jos se tapahtuu vastuukouluttajan seurannassa osana moniammatillista työryhmää ja jos kokonaistyöaika on vähintään 7,5 tuntia/viikko (20 % kokonaistyöajasta) samassa yksikössä. Tuntityönä tehdyn palvelun sisällöistä tulee esittää vastuukouluttajan hyväksymä erillisselvitys.

Kliinisestä palvelusta korkeintaan yhden vuoden voi suorittaa työskentelemällä päätoimisesti päihdehoitoyksikössä ulkomailla. Kotimaassa suoritettua kliinistä palvelua tulee olla vähintään yksi vuosi.

Erityispätevyyttä haettaessa kliininen palvelu tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.

Etätyö

  • Korona-aikana 3/2020 – 3/2023 tehdyt etätyöt arvioidaan yksilöllisesti erikseen pandemian aiheuttamien rajoitusten ja toimintatavan muutosten vuoksi
  • Riippuvuushäiriöiden hoito edellyttää työskentelyä moniammatillisessa tiimissä, joka toteutuu vain osittain jos/kun lääkäri toimii kokonaan etänä. Yhteen yksikköön tehtävästä työajasta vähintään puolet on oltava läsnä, ts. enintään 50 % samaan yksikköön voidaan hyväksyä etänä tehtäväksi.

Kliinisen palveluun soveltuvat toimipaikat

Kliinisen palvelun toimipaikan soveltuvuus tulee arvioida yhdessä vastuukouluttajan kanssa.

Päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon erikoistuneeksi yksiköksi voidaan laskea toimipaikka, jossa

a) päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoito on yksikön keskeinen tehtävä

  • esim. päihdehoitoyksiköt (myös yhdistetyt mielenterveys- ja päihdeyksiköt), korvaushoitoyksiköt, vieroitus- ja päihdekuntoutusyksiköt, riippuvuuspsykiatrian yksiköt

TAI

b) päihdehäiriöitä ja/tai toiminnallisia riippuvuuksia hoidetaan aktiivisesti ja moniammatillisesti integroituna muuhun toimintaan

  • esim. muiden lääketieteen erikoisalojen tai sosiaalihuollon yksiköt, joissa päihdehäiriö on hoidon keskiössä
  • Huom! Jos kliinisen palvelun toimipaikka on kohdan b) mukainen muu yksikkö (esimerkiksi psykiatrian tai sisätautien alalla), tulee palvelun olla päihdelääkärin lähiohjaamaa ja työajasta on oltava määriteltävissä miten suuri osa on päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoa. 

Tutkimus

Kliinisiin palveluihin voidaan hyväksyä enintään 6 kuukautta päätoimisena tutkijana toimimista, mikäli tehty tutkimus on päihdelääketieteeseen liittyvää ja vastuukouluttajan puoltamaa. Tutkimuksesta on esitettävä erillinen todistus (tutkimuksen aihe, aika, tutkimuksen vastuuhenkilö). Tutkimus voidaan lukea myös lähiohjattuihin kliinisiin palveluihin.

Palveluiden laskeminen

Jokainen pätevöityjä laskee palvelunsa itse ja hyväksyttää ne vastuukouluttajalla ennen erityispätevyyden hakemista. Puutteelliset hakemukset palautetaan täydennettäviksi.

Palvelutodistuksista on ilmettävä toimipaikka, työn kesto toimipaikassa, viikkotyöaika, poissaolot, keskeytykset tai maininta ettei niitä ole. 

Keskeytyspäiviksi ei lasketa mm. seuraavia:

  • vuosilomapäivät
  • lomarahavapaat
  • säästövapaat (palkalliset)
  • aktiivivapaat
  • päivystysvapaat
  • täydennyskoulutus (työn edellyttämä/palkallinen)
  • ulkomainen koulutus (palkallinen)

Kun mm. seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivuodessa, vähennetään ylimenevä aika suoraan palvelusta:

  • sairausloma (palkallinen)
  • tilapäinen hoitovapaa (palkallinen/palkaton)
  • pakottavat perhesyyt
  • äitiysloma, isyysloma
  • opintovapaalain mukainen opintovapaa
  • opiskelu (palkaton)

Seuraavat päivät vähennetään suoraan palvelusta:

  • yksityisasia (palkaton)
  • virkavapaus/työloma (palkallinen/palkaton)
  • sairausloma/palkaton
  • vanhempainvapaa/hoitovapaa (palkaton)
  • vuorotteluvapaa (palkaton)


Teoreettinen koulutus

Toimipaikkakoulutus

Toimipaikkakoulutusta tulee hankkia yhteensä vähintään 200 tuntia ja sen tulee olla vastuukouluttajan hyväksymää. Toimipaikkakoulutukseksi hyväksytään päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon erikoistuneen tutkimus- ja hoitoyksikön koulutustilaisuudet, vastuukouluttajan tai lähiohjaajan toteuttama lähiohjaus ja konsultaatiot, sekä koulutusyksikön sisäiset kehittämis- ja työkokoukset sekä työnohjaukset.

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Teoreettista kurssimuotoista koulutusta tulee hankkia vähintään 60 tuntia, kuitenkin maksimissaan 10 tuntia yhtä opintokokonaisuutta kohden. Kurssimuotoiseksi koulutukseksi hyväksytään esimerkiksi Päihdelääketieteen yhdistys ry:n lääkäreille järjestämät jatko- ja täydennyskoulutustilaisuudet, lääketiedetapahtumien päihdelääketieteen kurssit ja muut vastaavat koti- ja ulkomaiset koulutustilaisuudet. Erityispätevyyttä haettaessa kurssimuotoinen koulutus tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.


Tentti

Erityispätevyystoimikunta järjestää tentin kerran vuodessa toukokuussa Lääkäriliiton yleisten tenttipäivien yhteydessä. Toimikunta nimeää jäsenistään tentaattorit.

Tenttiin voi osallistua viimeisen pätevöitymisvuoden aikana tai kun pätevöitymiseen hyväksyttävä kliininen palvelu, toimipaikkakoulutus ja teoreettinen koulutus on suoritettu. Erityispätevyyttä haettaessa tentti tulee olla suoritettu viimeisen neljän (4) vuoden aikana. Päihdelääketieteen yhdistyksen hallituksen päätöksellä tenttiin osallistujien pitää maksaa tenttimaksu 200 euroa. 

Tenttikirjallisuus sekä aiemmat kysymykset ja mallivastaukset löytyvät täältä https://www.paly.fi/ep_uusi/tenttikysymykset-ja-mallivastauk/



Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen

Erityispätevyyttä haetaan sähköisellä lomakkeella. 

Kts. myös hakemuksen laatijan tarkistuslista.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan vastuukouluttajan kuittaus (sähköpostitse) hakemuksen hyväksymisestä. Hakemukseen eritellään tiedot suoritetusta kliinisisestä palvelusta ja teoreettisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää  selvitys toteutuneesta lähiohjauksesta ja toimipaikkakoulutuksesta, työtodistukset (joista käyvät ilmi keskeytykset tai se, että niitä ei ole) ja/tai nimikirjan ote, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta sekä todistus suoritetusta erityispätevyystentistä. 

Erillisiä välipäätöksiä palveluiden hyväksymiseen liittyen tehdään vain poikkeussyistä.

Erityispätevyystoimikunta tarkistaa hakemuksen ja tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliitolle. 

Tapauksessa, jossa pätevöityjä saa kielteisen päätöksen erityispätevyystoimikunnalta koskien suorituksiensa hyväksymistä, on hänellä mahdollisuus pyytää oikaisua ensimmäisessä vaiheessa Lääkäriliiton professiojaokselta. Professiojaos kuulee asiassa päätöksentekijää. Mikäli kirjallisen vastineen saatuaan pätevöityjä on edelleen tyytymätön saamaansa päätökseen, on hänellä toisessa vaiheessa mahdollisuus valittaa Suomen Lääkäriliiton hallitukselle.

Erityispätevyyden myöntämisestä peritään Suomen Lääkäriliiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu.

Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä ilmaisua päihdelääketieteen erityispätevyys.

Lääkäriliitto pitää rekisteriä myönnetyistä erityispätevyyksistä.